Paikka-hierarkian uusiminen (mm. paikka vs. alueet)

[Finto-data]

From [email protected] on July 08, 2014 12:10:02

Paikkahierarkia on tällä hetkellä monin paikoin ongelmallinen ja tehdyt ratkaisut epäyhtenäisiä. Esimerkiksi rajanveto paikkojen ja alueiden välillä vaatii perkaamista.

Pohdittavaa:

• mikä olisi loogisin tapa jaotella paikkoja?
• haunlaajennus: millaiset ehdotukset olisivat käyttäjälle relevantteja?
• ihmisen määrittämässä paikassa on paljon rakennettuja paikkoja, joten olisiko keskeistä erotella ne omaksi haarakseen?
• luonnon muodostaman paikan ja luonnon muodostaman alueen välinen rajanveto epäselvää, ja lisäksi luonnon muodostamia paikkoja on vain 6 (koralliriutat, kraatterit yms), joten voisiko nämä yhdistää esim. nimellä luonnonmuodostelmat tai luonnon muodostamat sijainnit tms?

Original issue: http://code.google.com/p/onki-data/issues/detail?id=404

[tpalonen]

Lisää aiheesta:

Rakennelmat: ovat nyt ihmisen määrittämän paikan alakäsitteenä – olisiko parempi, jos ne olisivat konkreettisia elottomia objekteja? Ainakin rakennelmien alakäsitteet viittaavat tähän: mm. aidat, leikkimökit ja teltat eivät kai ensisijaisesti mielly paikoiksi. Samaan paikkaan (eli konkr. elot. obj.) voisi harkita siirrettäväksi myös esim. riemukaaret, laiturit ja myllyt. Entä: muurit, padot, sillat, aallonmurtajat?

Julkisivut? Kuuluuko paikka-käsitteen alle? Entä kallioleikkaukset?

Paikka-käsitteen huomautus on nyt ”maanpinnan tai avaruuden osa”. Kun käsitteen alla on myös fiktiivisiä paikkoja, onko tämä määritelmä riittävä?

Vesipuistot: Huvipuistot-käsitteen yläkäsite on ihmisen määrittämä paikka. Vesipuistoille tulisi etsiä parempi yläkäsite. Samalla tulis tarkastaa ihmisen määrittämä paikka -käsitteen alakäsitteet, ja että löytyykö niille temaattisesti paremmat yläkäsitteet, tai pitäisikö luoda uusi temaattisesti ja tiedonhakua paremmin palveleva jäsennys.

[MikkoAleksanteri]

Yleensä alueet nähdään paikkoja laajempina, rajoiltaan epämääräisinä, ks esim. https://en.wikipedia.org/wiki/Region vs. https://en.wikipedia.org/wiki/Location_%28geography%29

Olisi siis loogisempaa, että alueet olisi paikkojen yläkäsite, eikä toisinpäin niinkuin nyt.

Lisäksi YSOsta (ja YSAsta) löytyy käsite "tila" http://finto.fi/yso/fi/page/p7432, jolla on vahva yhteys mainittuihin käsitteisiin http://geography.ruhosting.nl/geography/index.php?title=Space_vs._place

[MikkoAleksanteri]

Kaikki alakäsitteet taulukkona:

https://docs.google.com/spreadsheets/d/1WUUbapM0GfGfIGL4HvOK9lhA0r9qnL3fgVubx9UBtsI/edit?usp=sharing

[mirmaid]

En muuttaisi nykyistä hierarkiaa ainakaan niin päin että alueet olisi paikan yläkäsite, koska paikat eivät välttämättä ole alueita vaikka saattavatkin olla tyypillisesti (?) fyysisesti pienempiä.

Huomautuksen ottaisin pois. Minusta se ei ole tarpeen - paikka sopii hyvin sekä abstraktimpaan että konkreettiseen käyttöön, jos nyt jotain ei sillä kannata kuvailla niin housujen ja hampaiden paikkoja, sekä virkoja jne., mutta onkohan mitään todellista riskiä että näin tehtäisiinkään, ja jos on niin voiko sitä pelkällä huomautuksella estää...

[mirmaid]

Varsinkin luonnonpaikkojen ja alueiden suhteen jakaminen kahteen paikkaan tuntuu huonolta ratkaisulta, onko keidas tai vuori paikka vai alue...myös fyysiset kokonaisuudet -käsitteen alla on joitakin vastaavia.

[mirmaid]

Kesäiset paikkapohdinnat:

⦁ Nimi luonnon muodostama on syytä muuttaa, koska esim. metsiköt, niityt, kuopat, uomat ja osa metsätyypeistä voivat olla ihmisen tarkoituksella tekemiä/muokkaamia.

⦁ YSAssa kraatterit (ST kalderat) on pinnanmuotojen alakäsite, ja sopisi YSOssakin sinne. Koralliriutat sopii alueiden alle ihan yhtä hyvin kuin vaikka metsät. Eiköhän kasvupaikatkin voi siirtää sinne, jolloin luonnon muodostamat paikat -käsitteen voi poistaa tarpeettomana (tai kasvupaikat voi siirtää suoraan paikka-käsitteen alle).

⦁ Luonnontieteelliset järjestelmät sisältää käsitteitä, jotka ovat samankaltaisia kuin luonnon muodostamissa alueissa (esim. merenpinta vs. maankuori). Lisäksi esim. metsää voidaan ajatella sekä paikkana että ekosysteeminä, ja toisaalta samoin aurinkokuntia, galakseja ja avaruutta paikkoina ja järjestelminä.

⦁ Vastaavasti yhteiskunnalliset järjestelmät > organisaatiot (järjestelmät) sisältää samanlaisia käsitteitä, kuin ihmisen määrittämät paikat (esim. panimot vs. bordellit).

⦁ Voisiko olla jonkinlainen "rakennetut kokonaisuudet" -ryhmä, johon laitettaisiin ne ihmisen tuotokset, jotka eivät ole organisaatioita (aallonmurtajat, altaat, haudat, kaivaukset, kallioleikkaukset, laiturit, muurit jne.)? Tarvittaessa monihierarkiakin voisi olla mahdollinen, esim. huvipuistot on vahvasti sekä paikka/alue/rakennettu kokonaisuus, että organisaatio, samoin kaivokset.

⦁ Olisiko loppujen lopuksi loogista siirtää myös alueet kokonaisuuksien alle?

⦁ Entä paikka? Sen alle voisi jättää paikat-loppuiset - tai ehkä ei mitään? (ja käsitellä jotenkin linjakkaasti ympäristön ja tilan kanssa)

[tpalonen]

• Mirjan ehdottamaa uudistusta, jossa paikka-käsitteen alle ei jäisi (juuri) mitään ja alueet olisivat kokonaisuuksia, olisi hyvä keskusteluttaa esim. MML:ssä. Tämä muutos heijastuisi kuitenkin mm. PTO:hon ja kaikkiin muihinkin erikoisontologioihin.
• Mikäli luonnon muodostamat paikat -käsite poistuu niin varmaankin myös luonnon muodostama alue voidaan poistaa. Sen alla on vain yhteensä viisi käsitettä.
• Onko meillä konsensus siitä, voiko sama käsite olla yhtä aikaa paikka/alue ja jotain muuta? Vrt. Mirjan edellä mainitsema metsä. Tällaisille voisi periaatteessa toteuttaa monihierarkian alue + luonnontieteellinen järjestelmä, jos monihierarkia todetaan ylipäätään mahdolliseksi. YSO-pohjaisten ontologioiden kehityslinjauksissa lukee tällä hetkellä: "Paikka-hierarkiaan kuuluvat käsitteet saattavat tuottaa poikkeuksia monihierarkiakäytäntöihin. Asiaa on syytä tutkia."
• Mirja edellä mainitsee alueiden ja järjestelmien välisiä yhtäläisyyksiä. Tuntuu, että Mirjan ehdotuksen kanssa linjassa olisi, että myös järjestelmät alakategorioineen siirrettäisiin kokonaisuuksien alle. Onhan järjestelmän määritelmäkin YSOssa: "tiettyjen periaatteiden mukainen toiminnallinen kokonaisuus".

[satuniininen]

Itse toivoisin että uusi hierarkia pyrkisi purkamaan tai ainakin yksinkertaistamaan paikkojen ja alueiden välistä jaottelua, sillä nykyinen malli on keinotekoinen ja kestämätön. Mirjan kommentteja jatkojalostaen päästäisiin esimerkiksi seuraavanlaiseen toimintasuunnitelmaan:

• Puretaan ja poistetaan luonnon muodostamat paikat
• Käydään läpi luonnon muodostamat alueet ja siirretään soveltuvat käsitteet luonnontieteellisiin järjestelmiin. Mietitään nimi uusiksi siten, että "luonnon muodostamat" jää pois (yhtenäistetään myös luonnon muodostamien vyöhykkeiden nimi samalla mallilla)
• Käydään läpi ihmisen määrittämät paikat ja ihmisen määrittämät alueet ja siirretään soveltuvat käsitteet järjestelmiin sekä ehdotettuun "rakennettuun paikkaan". Yhdistetään jäljelle jäävät setit ja nimetään uudestaan TAI poistetaan ihmisen määrittämät paikat ja ihmisen määrittämät alueet ja käsitteet siirretään suoraan paikan alle

Tuomaksen ehdotukseen viitaten:

• Kaikkien järjestelmien siirtäminen kokonaisuuksien alle tuntuu sinällään houkuttelevalta, mutta ongelmana lienee se, kokonaisuudet (ja alueet) ovat aina fyysisiä, toisin kuin monet järjestelmät, kuten demokratia, kirjoitusjärjestelmät jne

Muuta:

• Monihierarkian käyttö on keskustelu, joka pitänee käydä vielä erikseen. Aihetta on sivuttu myös esim. täällä Toimistot ovat sekä organisaatioita että paikkoja #845

[jarmosaarikko]

luonnon muodostamat paikat hierarkisoiva käsite voidaan poistaa käytöstä, kun alakäsitteet siirretään:
kraatterit --> pinnanmuodot
koralliriutat --> pinnanmuodot (sillä täällä ovat myös mm. saaret ja karit)
kasvupaikat --> fyysiset kokonaisuudet
(kasvupaikkoja ovat mm. suot ja metsät ja nitä luokitellaan kasvupaikkatyyppien avulla)

[YSO-kokous]

Mahdollinen ehdotus:

• Puretaan jako luonnon muodostamien paikkojen/alueiden ja ihmisen määrittämien paikkojen/alueiden välillä. Poistetaan myös "luonnon muodostamat vyöhykkeet". Siirretään näiden alakäsitteet muualle, esim. suoraan paikkojen ja alueiden alakäsitteiksi tai järjestelmiin tai kokonaisuuksiin.
• Rakennuksien ja rakennelmien osalta pohditaan, ovatko ne fyysisiä objekteja.

Perustelu: Kategoriat eivät ole keskenään yhteismitalliset (luonnon muodostama, ihmisen määrittämä). Ihminen on määrittänyt ja nimennyt myös luonnonmuodostelmat. Osa alakäsitteistä (esim. metsiköt, niityt, kuopat, uomat ja osa metsätyypeistä) voi olla yhtä hyvin ihmisen tarkoituksella tekemiä/muokkaamia kuin luonnon muodostamiakin.

Huomioita:

• ihmisten määrittämissä alueissa osa on selkeästi hallinnollisia/abstrakteja yms (markkina-alueet, kuuluvuusalueet jne) ja lähempänä luonnonmuodostamia alueita olevia "fyysisiä" alueita: ojat, nurmikot, pellot. Olisiko mahdollista yhdistää luonnonmuodostamat ja tämä ojat, nurmikot ym joukko ja jättää ihmisen määrittämiin vain nämä abstraktimmat? Samoin ihmisen määrittämä paikka -käsitteen alla on muutama abstraktimpi käsite (kuvauspaikat, liikuntapaikat).

[jarmosaarikko]

Paikkatieto-ontologiassa alueet on paikan alakäsitteenä
http://www.yso.fi/onto/yso/p9979

[mirmaid]

Kannattaa vilkaista myös ehdotusta hierarkiasta järjestelmät-issuessa, #958

[mirmaid]

En tiedä vaikuttaako meidän pohdintaan, että rakennusten kuvailu tulevaisuudessa paikkoina on käsittelyssä EURIGin Editorial Committessa. Jos se menee läpi, se varmaankin tarkoittaisi, että esim. YSOn kartanot, linnat ym. siirtyisivät YSO-paikkoihin. Minusta tämä olisi kyllä parannus nykyiseen tapaan kuvailla ne yhteisöinä, vaikka itse näenkin ne enemmän teoksina (objekteina).

[mirmaid]

Tarpeellisia rajauksia:

• paikat/alueet vs. organisaatiot (asuntolat, elokuvateatterit, maatilat, tutkimusasemat)
• luonnontieteelliset järjestelmät vs. (luonnon muodostamat) alueet (esim. maapallon osat kuten maaperä, kryosfääri, litosfääri ja ilmakehä osineen sekä maailmankaikkeus kokonaisuudessaan ja siihen sisältyvät toiminnalliset kokonaisuudet on mahdollista ajatella yhtä lailla paikkoina/alueina/vyöhykkeinä, esim. antarktinen alue voisi olla kryosfäärin osa ja mannerlaatat litosfäärin osia). Taivaankappaleet, esim. maapallo, ovat puolestaan nyt objekteja.

[tpalonen]

Kysymysten hahmottelua:

1. Ihmisen määrittämät / luonnon muodostamat jako sekä näillä nimillä varustetut kategoriat poistuvat. Ok?
2. Mihin hierarkiaan alueet sijoitetaan (mikä on alueiden suhde paikkoihin)?
3. Miten määritellään paikan ja organisaation (=järjestelmä) ero?
4. Miten määritellään alueen ja järjestelmän ero?
5. Otetaanko YSOon uusi kategoria "rakennetut kokonaisuudet" tjsp?
   5.1) Jos kyllä, mihin se sijoitetaan?
6. Otetaanko YSOon uusi kategoria, jonka alakäsitteeksi tulisi ihmisten määrittämiä abstraktis-hallinnollisia alueellisia kokonaisuuksia (esim. markkina-alueet, kuuluvuusalueet)?
   6.1) Miten se nimetään?
   6.2). Mihin se sijoitetaan?
7. Mihin sijoitetaan ne ihmisen rakentamat paikat, jotka eivät ole organisaatioita? a) minne mikäkin b) yhden yhteisen hierarkisoivan käsitteen alle? (Vrt. ihmisen määrittämä paikka)
   7.1) Jos b, miten kategoria nimetään?
   7.2.) Jos b, mihin se sijoitetaan?
8. Fiktiiviset paikat alakäsitteet siirretään kulttuurisiin tuotoksiin ja poistetaan fiktiiviset paikat. Ok?

[YSO-kokous]

Ehdotetaan paikka-hierarkiaan seuraavia muutoksia, joihin pyydetään kommentti Maanmittauslaitokselta:

• paikka-käsite määritellään abstraktiksi käsitteeksi, jolla ei ole alakäsitteitä, ja sijoitettaneen uudelleen (esim. ominaisuuksiin, vrt. sijainti). Syynä mm. se, että paikka on yksikössä ja voidaan täten tulkita abstraktiksi. Muutos myös helpottaa paikka/alueet-jakoa hierarkisoinnin osalta.
• paikka-käsitteen alla olevat yleiskäsitteet siirretään muualle.
• Siirretään alueet-käsite joko järjestelmät-käsitteen alle tai luodaan uusi kokonaisuudet-käsite, jonka alle alueet siirretään. Tähän liittyeen ks. järjestelmät-issue Githubista.
• fiktiiviset paikat alakäsitteineen siirretään kulttuuriset tuotokset -käsitteen alle
• Poistetaan kokonaan seuraavat hierarkisoivat käsitteet ja siirretään niiden alakäsitteet muualle: ”ihmisen määrittämät alueet”, ”luonnon muodostamat alueet”, ”ihmisen määrittämät paikat”, ”luonnon muodostamat paikat”, ”ihmisen määrittämät vyöhykkeet”, "luonnon muodostamat vyöhykkeet". Perusteluna näille poistoille on se, että kategoriat eivät ole yhteismitalliset ja monet nykyisistä alakäsitteistä voivat olla joko ihmisen määrittämiä tai luonnon muodostamia (metsiköt, niityt, kuopat, uomat). Alla luonnostelua siitä, mihin em. alakäsitteet sijoittuisivat:
• • ihmisen määrittämät paikat alakäsitteet mennevät enimmäkseen organisaatioihin, elottomiin objekteihin, alueet-käsitteen alle.
• • ihmisen määrittämät vyöhykkeet ja luonnon muodostamat vyöhykkeet alakäsitteet suoraan vyöhykkeet käsitteen alle.
• • luonnon muodostamat alueet alla olevat biologiset käsitteet kuten metsät, keitaat jne. siirretään (enimmäkseen) elolliset fyysiset kokonaisuudet -käsitteen alle; "geologisista" käsitteistä (mannerlaatat, syvänteet jne) ainakin osa pinnanmuotoihin, ne käsitteet joissa sekä elollista että elotonta tai rajanveto tämän suhteen vaikeaa (jäätiköt, rannat) siirretään fyysisiin kokonaisuuksiin, *alueet-loppuiset siirretään suoraan alueet alle; kylät, maakunnat ja vastaavat toimintaympäristöt organisaatiot- tai yhteiskunnalliset järjestelmät -käsitteen alle
• • luonnon muodostamat paikat alakäsitteet päätetty jo edellä
• • rakennukset ja rakennelmat siirretään alakäsitteineen joko elottomien objektien tai fyysisten kokonaisuuksien alle

[mirmaid]

Siirretään kraatterit YK pinnanmuodot ja koralliriutat ja kasvupaikat YK luonnon muodostamat alueet. Poistetaan käytöstä luonnon muodostamat paikat -hierarkisoiva käsite.

[YSO-kokous]

Ehdotus OY:lle: siirretään fiktiiviset paikat alakäsitteineen yhteiskunnalliset objektit alle.